Vähäiset vaatimukset

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia varten ei ole erityismenettelyjä. Vähäisiä vaatimuksia käsittelevät rauhantuomarit (giudice di pace).

Rauhantuomarien käsittelemiä asioita pyritään aina yksinkertaistamaan, ks. siviiliprosessilain (codice di procedura civile) 316–322 §.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Rauhantuomareilla on toimivalta riita-asioissa, joihin liittyy enintään 10 000 euron arvosta irtainta omaisuutta, lukuun ottamatta tapauksia, jotka lain mukaan ratkaistaan muissa tuomioistuimissa.

Rauhantuomarit ratkaisevat myös maantie- tai vesiliikenteessä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat asiat, kun korvaussumma on enintään 25 000 euroa.

Arvosta riippumatta rauhantuomarilla on toimivalta seuraavissa tapauksissa:

rajariidat ja asiat, jotka koskevat laissa tai säädöksissä vahvistettua tai tapaoikeuden mukaista puiden ja pensaiden istutusetäisyyttä
asiat, jotka liittyvät kerrostalopalvelujen laajuuteen ja käyttöön
asiat, jotka liittyvät asuinkäytössä olevien kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden välisiin suhteisiin, kun on kyse kohtuuden rajat ylittävästä savun, lämmön, hajun, melun tai tärinän aiheuttamista tai vastaavista haitoista
asiat, jotka liittyvät myöhässä olevien eläke- tai sosiaaliturvamaksujen korkoihin tai liitännäismaksuihin.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Tuoreen lakiuudistuksen (asetus nro 149/2022) seurauksena rauhantuomareiden suorittamia käsittelyjä on uudistettu monella tapaa. Jotta käsittelyt vastaisivat digitaalisia vaatimuksia, 1. tammikuuta 2023 lähtien on sovellettu myös siviiliprosessilain 127 §:n 3 momenttia ja 127 bis §:ää (”Käsittelyt, joissa käytetään audiovisuaalisia linkkejä”), 127 ter §:ää (”Kirjallisten huomautusten esittäminen”), 193 §:n 2 momenttia (”Tuomioistuimien asiantuntijoiden tekniset valaehtoiset ilmoitukset, jotka tehdään digitaalista allekirjoitusta käyttämällä”) ja 196 duodecies §:ää (täytäntöönpanosäännös) (”Käsittelyt, joissa käytetään audiovisuaalisia etälinkkejä”). Näitä säännöksiä on sovellettu myös menettelyihin, jotka olivat vireillä 1. tammikuuta 2023. Siviiliprosessilain V ter osaston I luvun säännöksiä (täytäntöönpanosäännöksiä) (”Digitaalinen oikeudenkäyttö”) on sovellettu 30. kesäkuuta 2023 lähtien, myös kyseisenä päivänä vireillä oleviin menettelyihin.

Muutoksia tuomioihin haetaan yksinkertaistetuilla menettelyillä, jos tapaus niin sallii (siviiliprosessilain 281 decies – 281 terdecies §).

Hakemus voidaan esittää myös suullisesti. Rauhantuomari antaa tehtäväksi laatia asiasta pöytäkirjan ja antaa siviiliprosessilain 318 §:n mukaisen määräyksen osapuolten kuulemisen aikataulusta. Pöytäkirja ja määräys annetaan tiedoksi kantajalle.

Hakemuksessa on mainittava tuomioistuin, osapuolet, tosiseikat ja muutoksenhaun kohde (siviiliprosessilain uuden 318 §:n 1 momentti).

Rauhantuomari antaa viimeistään viiden päivän kuluttua asian toimeksiannosta määräyksen osapuolten kuulemisen aikataulusta siviiliprosessilain 281 undecies §:n 2 momentin (uuden 318 §:n 2 momentin) mukaisesti.

Kantaja vahvistetaan toimitetulla hakemuksella tai siviiliprosessilain 316 §:n mukaisella virallisella pöytäkirjalla, joka toimitetaan yhdessä 318 §:n mukaisen määräyksen (jos kantaja on esittänyt hakemuksensa suullisesti), tiedoksiantoraportin ja tarvittaessa valtakirjan kanssa.

Vastaaja puolestaan vahvistetaan siviiliprosessilain 281 undecies §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti vastineella ja tarvittaessa valtakirjalla (siviiliprosessilain uusi 319 §).

Ensimmäisessä kuulemisessa rauhantuomari haastattelee osapuolia vapaamuotoisesti ja pyrkii saamaan aikaan sovitteluratkaisun. Jos sovitteluratkaisuun päästään, rauhantuomari laatii siitä pöytäkirjan. Jos sovitteluratkaisua ei saada aikaan, rauhantuomari toimii yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti (siviiliprosessilain 281 duodecies §:n 2, 3 ja 4 momentti). Jos rauhantuomari katsoo, että asiassa ei voida vielä tässä vaiheessa antaa päätöstä, hän käynnistää asiaankuuluvan tutkintamenettelyn.

Kun rauhantuomari katsoo, että asiassa voidaan antaa päätös, hän toimii siviiliprosessilain 281 sexies §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti. Näin ollen tuomari vahvistaa vaatimukset ja voi määrätä, että asia käsitellään suullisesti. Tuomio toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon viimeistään 15 päivän kuluttua kyseisestä käsittelystä.

1.3 Lomakkeet

Malleja tai lomakkeita ei ole käytössä.

1.4 Neuvonta

Osapuolet voivat edustaa rauhantuomarin suorittamassa käsittelyssä itseään, jos asian arvo on alle 1 100 euroa (siviiliprosessilain 82 §, ks. ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”).

Muissa tapauksissa osapuolilla on oltava asianajaja.

Rauhantuomari voi kuitenkin päättää asian luonteen ja laajuuden perusteella sallia osapuolen edustaa itseään oikeudessa tämän suullisesti tai kirjallisesti esittämästä pyynnöstä.

Tuomari tarkistaa, että osapuolet ovat suorittaneet kaikki tarvittavat toimenpiteet oikeudenkäyntiä varten. Tarvittaessa tuomari pyytää osapuolia täydentämään puutteelliseksi katsomiaan asiakirjoja tai saattamaan ne säännönmukaisiksi.

Jos tuomari havaitsee, että asianajajalla ei ole valtakirjaa puolustusasianajajana tai jos tämän edustus-, avustus- tai lupavaltuuksissa on virhe, joka tekee valtuudesta pätemättömän, tuomari asettaa määräajan, jonka kuluessa osapuolten on nimettävä edustamisestaan tai avustamisestaan vastaava henkilö, myönnettävä tarvittavat luvat tai myönnettävä tai uudistettava asianajovaltakirja. Jos tilanne korjataan määräajassa, hakemuksen aineelliset ja menettelylliset vaikutukset alkavat heti ensimmäisestä tiedoksiannosta (siviiliprosessilain 182 §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat samat kuin yleisissä tuomioistuinmenettelyissä (ks. ”Todisteiden vastaanottaminen”).

1.6 Kirjallinen menettely

Siviiliprosessilain 127 ter §:n mukaan kuuleminen voidaan korvata kirjallisilla huomautuksilla, jotka sisältävät ainoastaan hakemukset ja vaatimukset, jos muiden henkilöiden kuin puolustusasianajajien, osapuolten, yleisen syyttäjän ja tuomioistuimen avustavien jäsenten läsnäolo ei ole välttämätöntä. Kuuleminen voidaan korvata, vaikka sen aikataulusta olisi jo annettu määräys. Tällaisissa tapauksissa kuuleminen korvataan kirjallisilla huomautuksilla kaikkien osapuolten pyynnöstä. Kun tuomari määrää kuulemisen korvattavaksi kirjallisilla huomautuksilla, hän asettaa pakollisen, vähintään 15 päivän määräajan huomausten toimittamiselle. Kukin osapuoli [...]

1.7 Tuomion sisältö

Lähtökohtaisesti sovelletaan kohdassa 1.2 esitettyjä yksinkertaistetun menettelyn sääntöjä.

Rauhantuomari voi ratkaista enintään 2 500 euron arvoisia asioita ex aequo et bono (eli ilman nimenomaista viittausta oikeudellisiin sääntöihin) (siviiliprosessilain 113 §).

1.8 Kulujen korvaaminen

Onko kulujen korvaamista rajoitettu? Jos on, millä tavalla?

Kulujen korvaamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä, joiden mukaan kulut määrätään hävinneen osapuolen maksettavaksi. Osapuolet voivat kuitenkin joutua maksamaan omat kustannuksensa, jos molemmat osapuolet häviävät tai jos on olemassa muu perusteltu syy.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Rauhantuomarin ex aequo et bono ‑periaatteen mukaisesti antamiin tuomioihin (enintään 2 500 euron arvoiset riita-asiat) voidaan hakea muutosta vain, jos menettelysääntöjä, perustuslakia, EU:n lainsäädäntöä tai asiaa koskevia sääntöjä ei ole noudatettu.

Muihin rauhantuomarin tuomioihin sen sijaan voidaan hakea muutosta kaikissa tapauksissa.

Ks. oikeuslaitosta, tuomioistuinten toimivaltaa ja asian vireillepanoa tuomioistuimessa koskevat sivut.

Linkit

Siviiliprosessilaki